Koulun työteliäät viikot

Lukiolaiset tekevät kuluvien parin viikkon aikana isoa opiskelu-urakkaa. Opiskellijat valmistautuvat ensi viikon tiistaina alkavaan koeviikkoon. Ekavuoden opiskelijat ensimmäiseen elämässään, joten pieniä jännityksen kihinöitä on yhden ja toisen vatsassa.

Ja entä abit: urakassa on meneillään syksyn ylioppilaskirjoitukset. Tänään kirjoitettiin A-tasoisia vieraita kieliä. Useimmille se on englanti.

Perjantaina on vuorossa A- ja B-tasoinen toinen kotimainen kieli (ruotsi) ja maanantaina jatketaan äidinkielen esseekokeella.

Sampo kävi asioimassa koulupäivän päätteeksi kansliassa (tämä kuvasarja on jo viimeviikolta). Koulumatkatukiasiat on ihan järkevää pistää vireille viimeistään nyt. Vettä tulee harvase päivä; alkaa olla aika laittaa rullalauta talviteloilleen.

Minun yllytyksestäni Sampo suostui lautailemaan 2. krs:n käytävällä, että sain napsittua mukavia kuvia. Koulun ankeahko käytävä näyttää sopivan hyvin lautailuradaksi - tietenkin vain tässä tapauksessa, kun se on ihan tyhjä.

Yksi päivä lisää - musikaali

 Yksi päivä lisää - musikaalin harjoitukset ovat käynnistyneet rytinällä! Musikaali pohjautuu keväällä Nelosella nähtyyn Stage-ohjelmaan.

Torstaina 15.9. ryhmä harjoitteli Zentran tiloissa. Mukana oli myös produktion konsultoiva ohjaaja ja Stage-formaatin isä Marco Bjurström.

http://www.uusimaa.fi/artikkeli/71902-lilulaiset-halusivat-vieda-tarinan-loppuun

 Musikaalin taiteellisena tuottajana on Luca Gargano ja koreografina Peter Pihlström.

YPL tarkensi tietoa: "Koreografina toimii produktion tanssijat, Peter tulee vain avustamaan myöhemmässä vaiheessa, muttei tee korografioita."

Käy katsomassa ryhmän fb-sivuja ja TYKKÄÄ!

http://www.facebook.com/yksipaivalisaa

Fanipostit osoitteeseen:

yksipaivalisaa@gmail.com 

 Yökkärikohtauksen harjoittelua.

Yksi päivä lisää - musikaali kertoo ystävyyden tärkeydestä. Mukana on yliluonnollisia hahmoja ja rippunen romantiikkaa.

Musikaali esitetään kahdeksan kertaa Grandissa tammikuussa 2012.
Ole paikalla!!

 Juska vauhdissa!

 Tuntuu, että Anu T-B häärää koko ajan ja joka puolella! Hänen vastuullaan on musikaali-projektin treenien järjestäminen.

Maiju on niin hyvä ja herkkä omassa roolissaan!

Haslev Gymnasiumin ja LiLun musiikkiprojekti

 Anu ja Torben järjestivät treenaajille juotavaa torstai-iltapäivän harjoituksiin! Käynnissä olivat LiLun ja tanskalaisen yhteistyölukion Haslev Gymnasiumin yhteisen musiikkituotannon tanssiharjoitukset.

Kahdeksan lilulaista opiskelijaa (4 tyttöä ja 4 poikaa) on valittu mukaan yhteistyöprojektiin. Tanskalaisesta koulusta Torben ja Sylvia ovat alkuviikon Porvoossa treenaamassa tanssia ja musiikkia meidän opiskelijoidemme kanssa. Harjoituksia jatketaan aina myöhemmin toteutuvaan vierailuun saakka, jossa sikäläisen opiskelijoiden kanssa on teos esitetään.

 Ennen varsinaista esitystä opiskelijoiden ryhmät yhdistetään ja lavalla nähdään molempien koulujen tanssijoita ja musisoijia!

Linnankosken lukion puolelta Anu ja Tuula K-S ovat mukana projektissa ja järjestelyissä.

Sylvia on vaativa opettaja! Kohtaus mentiin läpi liike liikkeeltä ja monta kertaa. Vihdoin kuuluivat Sylvian vapauttavat sanat: "Now it is good, perfeckt!"

Musiikkina käytetään Anders Trentemoellerin tuotantoa.

http://www.myspace.com/trentemoeller

Käy kuuntelemassa!

Anders Trentemøller (1974 Vordingborg, Tanska) on tanskalainen elektronisen musiikin tuottaja ja multi-instrumentalisti, kokoonpano on perustuettu Kööpenhaminassa , Tanskassa .

Haslev Gymnasiumin kotisivu:

http://www.haslev-gym.dk/haslevgym

Opettajat koulunpenkillä

 Kuluvalla viikolla on Linnankosken lukion opettajakunta ahkeroinut VESO-koulutuksissa. Keskiviikkoiltana oli vuorossa ryhmänohjaajille suunnattu koulutus, jossa opiskeltiin Helsingin yliopiston kehittämää IQ-testistöä ja sen toimintaa. Fokus oli oppimisessa! Miten opettaja/ohjaaja voi tehdä näkyväksi opiskelijan oppimistapoja, miten kannustaa etsimään uusia lähestymistapoja ja kuinka analysoida erilaisten ryhmien tarpeita.



Tunnelmat vaihtelivat innostuksesta epätoivoon. Niin kuin opetustilanteissa yleensäkin kaikki ei mene ihan suunnitelmien mukaan.

Hyvin päästiin kärryille kuitenkin pienistä teknisistä ongelmista huolimatta.

Tämän päivän SUURI juttu oli kuitenkin syksyn ensimmmäinen Tuorilan Leipomon pullalähetys opettajainhuoneeseen!!! On tätä jo odotettukin ;-)
Klo 9.15 kahvihetkeen kuuluu silloin tällöin herkullinen ja tuore kahvileipä. Kaikki ehkä jo tietävätkin millainen on M.Myrttisen mielileivonnainen...?

30.8. harjoiteltiin poistumista

 Poistumisharjoituksen tarkoituksena on käytännössä kokeilla, miten koko koulu saadaa tyhjäksi nopeasti. Palolaitoksen ohjeistamana rehtori Aira Wollsten kuulutti keskusradion kautta poistumisviestin. Opettajat olivat jo omissa opetusryhmissään kertoneet opiskelijoille harjoituksesta. Vaikka koko viikon on sadellut välillä rankastikin, onnistuttiin poistumisharjoitus viemään läpi auringon paisteessa.

Keskiviikko ja valokuvauspäivä

 Koko koulu oli enemmän ja vähemmän sekaisin koko päivän. Toisen kerroksen aulassa oli valokuvaus!

Nopeasti ja aikataulun mukaan kuitenkin edettiin ja kaikki 22 ryhmää ohjaajineen saatiin kuvattua.

Päivän aikana kului ainakin 10 kertainen määrä hiuslakkaa ja toinen mokoma huulikiiltoa. Jokainen haluaa olla edukseen kuvauksessa!

Opettajat huomioivat poikkeuspäivän tuntisuunnitelmissa. Kun osa ryhmästä on menossa ja toinen tulossa ei normaalitunnin pitäminen onnistuisi. Huomenna otetaan menetetty opiskeluaika takaisin tekemällä tiiviimmin töitä.

Uusi-vanha historianopettaja Juuso

JUUSO vastasi kysymyksiini näin:

1. Miten "Myrttisen maustekurkut" ja "Mauno" liittyvät sinuun, vai liittyvätkö mitenkään?

Molemmat liittyvät homonymian kautta. Mauno on siis se outo koulun käytävillä vaelteleva hahmo, joka käyttää nimeäni. (Tarkemmin ottaen isäni.)

2. Olet koulussamme "uusi-vanha" opettaja koska olit muutama vuosi sitten myös opettamassa koulussamme.
Millaisia muistikuvia ja fiiliksiä jäi tuolta LiLu-komennukselta?

Se oli mulle eka vuosi opettajana ja siksi tärkeä, että sen jälkeen on ollut 100%:n selvää, että haluan olla juuri opettaja ammatiltani. Huomasin tykkääväni opettamisesta aivan valtavasti ja viihtyväni nuorten parissa. Muistan tuon lukuvuoden päätteeksi pohtineeni, että kun töihin lähtee joka aamu iloisin mielin ja kotiin palatessa on aina raskaankin päivän jälkeen hyvä fiilis, niin silloin täytyy olla oikealla alalla.

Toisaalta tuntien/kurssien valmistelu vei tietysti lähes kaiken aikani. Onneksi mulla oli puhelimen päässä tuttu mentor-opettaja, jolta sain päivittäin hyviä vinkkejä, käytännön neuvoja ja muuta apua lähes kaikkeen mahdolliseen. Kun seuraavana vuonna olin auskultoimassa, niin moneen otteeseen tuntui siltä että tekisin sitä jo toista kertaa.

3. Miksi sinusta tuli historianopettaja? Oletko koskaan ajatellut ruveta arkeologiksi tai museon intendentiksi?

Mä lähdin humanistiseen opiskelemaan aika avoimin mielin ja takki auki, vailla sen suurempaa suunnitelmaa.  Epämääräisenä tavoitteena oli vain perehtyä muinaisiin viisauksiin ja kerätä jonkinlainen parempi ymmärrys maailmasta, joten ekana opiskeluvuotena otinkin kursseja kymmenestä eri aineesta. Opiskelujen edetessä suorituksia alkoi kerääntyä erityisesti antiikin tutkimuksen aihepiiristä, erityisesti klassillisesta arkeologiasta, joten pitkään ajattelin että arkeologihan musta varmaan sitten tulee.

Käytännön harjoittelujaksojen jälkeen kuitenkin huomasin ettei arkeologia ollut missään nimessä oma alani. Multa puuttu ensiksikin sellanen arkeologeille tyypillinen antikvaarinen intohimo niitä esineitä kohtaan. muinaisjäännökset on valitettavan tuppisuisia monista niitä käyttäneiden ihmisten elämän asioista ja niiden kautta historiaa tarkastellessa tulee aina ikävä esim. vähänkin syvällisempää kulttuuri- ja aatehistoriaa.

Se kaikkein tärkein syy olikin se, että arkeologi on tyypillisesti huomattavan erikoistunut yhteen kapeaan  aihepiiriin ja mä halusin yhden arkeologian tentin jälkeen ottaa aina seuraavaksi jotain ihan muuta, esim. filosofiaa tai vaikkapa uuden ajan alun mikrohistoriaa. Lukiossa kun käsitellään koko maailmanhistoriaa, niin voi huoletta lukea mistä tahansa aiheesta tai aikakaudesta ja aina tuoda siitä sitten jotain omaan opetukseensa.

Historian opettamista aloinkin pohtia uravalintana juuri tuosta syystä. Olin kyseisen ammatin harjoittamista saanut seurata aika läheltä aikaisemmin, joten ajattelin kokeilla että olisko se myös mun laji. Ekan LiLu-vuoden jälkeen siis vihdoin tiesin, että "mikä musta tulee isona". :)

4. Mikä on mielenkiintoisin paikka, jossa olet koskaan käynyt?

Käyntikertojen perusteella vastaus olisi varmasti Rooma, koska sinne olen useimmin suunnannut. Roomassa kun voi kävellä mihin tahansa ja aina päätyy keskelle valtavaa ulkoilmamuseota. Toisaalta semmonen tosi perimmäinen "nyt olen kaukana kotoa"-fiilis tulee mieleen Kairosta auringon laskun jälkeen. Siellä kun ei pääasiassa ole katuvaloja, niin auringon valon kaikottua koko kuhiseva miljoonakaupunki menee täysin pimeäksi, mutta sama vilinä jatkuu silti. Olo oli huomattavan orpo kun kieltä ei osannut, katuja ei meinannut uskaltaa ylittää edes päivänvalossa ja esim. basaarikujilla mukana piti olla kevlar-liivein ja konepistoolein varustetut turvamiehet. Sellainen tunne tuli, että tänne jos eksyisin niin sille tielle varmasti jäisin.


Kiitos vastauksista! Ja tervetuloa takaisin LiLun opettajakuntaan!