sunnuntai 27. marraskuuta 2011

Keskeneräisyyden kauneus

 Basílica i Temple Expiatori de la Sagrada Família
 Sagrada Famillian rakentamisen aloittivat arkkitehdit Villarin ja Gaudi vuonna 1882. Rakennustyöt jatkuvat yhä! Keskeneräisyydestä huolimatta kirkko on Barcelonan suosituimpia nähtävyyksiä. Vaikka lähes 130-vuotta on kulunut kirkon rakentamisessa, työt jatkuvat ja aina uudet arkitehdit ja rakentajat astuvat entisten tilalle.

Pietarin Iisakin kirkkoa rakennettiin 1818 - 1858 - eli 40 vuotta. Tästä tulee meille tuttu sananlasku "rakennetaan kuin Iisakin kirkkoa" - eli ikuisuudelta tuntuva aika. Vaikka aika todellisuudessa oli "vain" 40-vuotta.

Nyt kun syksyn (ja keväänkin) tulevat ylioppilaat kamppailevat viimeisten kurssikertymiensä kanssa, voi pysähtyä miettimään mistä tämä kiire ja valmiiksisaamisen pakko oikein tulee?

Isaakijevski sobor  - Iisakin kirkko Pietarissa
Nykyinen aika on täynnä "viimeistään XX.XX päivään mennessä" -dead lineja. Yhteishakuihin on jopa asetettu päivämäärän lisäksi kellonaika minuutilleen (klo 16.15 mennessä), milloin hakemusten tulee olla perillä.

 Esimerkki: Lukion kurssi on suoritettu koetta myöden, mutta viimeisen palautustunnin poissaolo romuttaa koko rakennelman! Kurssi on kesken. Arvosanaa ei anneta. Kurssikertymän loppusaldo ei ole riittävä. Lukiolainen ei valmistu ylioppilaaksi!

Ajatus - jos ei ole valmista, ei ole mitään - on kestämätön! Suurin osa ihmisen aikaansaannoksista ja aherruksesta jää keskeneräisiksi. Ei ole aikaa tehdä viimeisiä tarkistuksia, hioa tekstiä, kiinnittää viimeisiä lattialistoja, liittää valmiiksi neulottuja villapaidankappaleita yhteen....

Johonkin on raja asetettava, se on selvä. Ikuinen luistaminen rajoista romuttaa systeemin, eikä se ole mahdollista - eikä toivottavaakaan.

Se, että jotain on tehty, on ollennaista. Jokaisella lukiokurssilla on opittu jotain, vaikka todistuksessa komeilisikin K tai O. Jokainen loppuun lukematon kirja on jättänyt ajatuksia, jokainen suunnitelman asteelle jäänyt unelma on antanut uusia suuntia ja ideoita...

Elämää ei loppumetreillä arvoida pelkästään loppuun saatettujen asioiden mukaan, vaikka se voi olla koulutusten, tutkintojen tai projektien arvioinnin keskeisin kriteeri.

Opetellaanko sietämään keskeneräisyyttä ja hyväksymään se sopivassa määrin? Voihan sitä aina jatkaa.... villapuseron palojen yhteenliittämistä... tai purkamalla kaikki aikaisemmin neulottu ja tekemällä langoista jotain muuta. Ehkä tämä keskeneräinen työ antaa seuraavalle arkkitehdille - tai neulojalle - uusia ideoita, vaikka en olisi itse niitä viemässä loppuun saakka.

Ja koulua varsinkin - aina voi tehdä lisää, täydentää, parantaa...
Keskeytyneitä tai vähän vaille jääneitä lukio-opintoja voi suorittaa Linnankosken lukion aikuislinjalla:

http://www.peda.net/veraja/porvoo/linnankoskenlukio/aikuislinja






lauantai 19. marraskuuta 2011

Aikuislinja 30 vuotta

 Linnankosken lukion aikuislinjan 30-vuotisjuhla 19.11.2011.






 Rehtorit Salo ja Wollsten lehdistön kuvattavana















 Yliopettaja, entinen Aikuislinjan opiskelija
Liisa Malmivaara soitti J.Sibeliuksen musiikkia

 Rehtori Aira Wollsten, tervetulijaispuhe

 Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula esitti
Porvoon kaupungin tervehdyksen




 Opiskelija Hilla Seppänen: Rakastan, rakastan, rakastan

 Rehtori Pirkko Salo


 Äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Mirja Heininen

 Rehtori Pirkko Moilanen

Tommi Tuoriniemi: Best of You

 Opiskelija 80-luvulta Tuomo Tourunen

 Opiskelija 90-luvulta Mirva Tyyskä

 Opiskelija 2000-luvulta Laura Heiman