torstai 10. lokakuuta 2013

Senioreiden illanvietto alkoi kirjailijoiden paneelilla

Veera Tenhovuori: Linnankosken lukion senioreiden ja alumnien uusi logo!

Linnankosken lukion seniorit ja alumnit järjestivät 10.10. Suomen kirjallisuuden päivänä illanvieton, jonka avasi kirjalijapaneeli. Paneelissa keskustelivat kirjalijat FT Teemu Keskisarja (-90), TM Laura Gustafson (-03), VM Jarmo Ihalainen (-85)  ja KT Lauri Tuomi (-85). Suluissa oleva vuosiluku kertoo jokaisen ylioppilaaksi valmistumsen vuoden. Paneelin juontajina toimivat (niinikään LiLun senioreita) äidinkielen ja kirjallisuuden lehtorit Senni Kulmala ja Laura Viljanen.





 Poimintoja paneelista:

Laura G.: Minusta tuli kirjalija, koska en selviäisi oikeissa töissä. Pahinta olisi, jos olisi joku pomo, joka määrää. Taide on ollut aina mun päämäärä.

Jarmo I.: Isäni oli myös kirjallisuus alalla, hän oli kirjansitojana WSOY:llä. Itsekin ihmettelen, miksi jostakin ihmisestä tulee kirjalija.

Teemu K.: Pääsin aikoinaan minimipisteillä yliopistoon. Jos en olisi päässyt, olisin tänään rakennusmmies.

Lauri T.: Ensimmäisen kirjan kun sain käteeni ja näin, että painopaikka on Porvoo tuli jännä tunne.

 Jarmo I.: Pitää tietää kenelle kirjoittaa. Kaunokirjallisuuden kirjoittamiseen liittyy paljon mystisyyttä. Aina pitää olla valmis tekemään taustatyötä ja loppuvaiheen "hinkkaamiseen" kuluu paljon aikaa - vähintään puoli vuotta.

Teemu K.: Arkistoissa istumiseen ja tietojen keräämiseen menee paljon aikaa. Vaikein vaihe on kirjoittaa järjellistä suomea, sellaista, että joku jaksaa lukea. Historioitsialla on se etu, että kaikki perustuu faktaan, johon voi viitata lähteissä.

 Laura G.: Suomalaisilla on sellainen tapa, että he ajattelevat kaiken romaanissa olevan totta. Omassa aineistossani pohjasin osittain todelliseen tapahtumaan mutta fiktiossa saa valehdella niin paljon kuin ehtii.

Lauri T.: Julkisuus ei juurikaan vaikuta kirjojen myyntiin. Välillä yhteydenotot yllättävistä organisaatioista kuitenkin kielivät, että kirja on tavoittanut lukijakuntansa.

 Paneelin lopuksi kirjalijat miettivät, miten kirjoittaminen muuttuu kirjallisuuden muuttuessa virtuaaliseksi ja sähköiseksi. Kirjojen julkaiseminen tapahtuu entistä enemmän myyntilukujen perusteella. Julkaistaan paljon, mutta todelliset "myyntihitit" saavat kaiken mainostuksen kustantajien puolelta. Pienkustantamot ovat ottaneet paikkansa kaunokirjallisuuden kustantamisessa. Pienet painokset on näinä päivinä helpompia toteuttaa kuin aikaisemmin.

Kirjallisuuteen tutustuminen on helpompaa kuin koskaan ennen, koska osa materiaalista löytyy nettiyhteyksien kautta. Kilpailu ihmisen vapaa-ajasta on kovaa. Miten innostetaan lukemaan ja tutustumaan kirjallisuuteen? Siinä suuria haasteita tämän päivän lukioille ja lukijoille.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti