perjantai 4. joulukuuta 2015

Joulukuu alkaa lakkiaisilla



Joulukuu alkaa aina lakkiaisilla. Mahtava joukko (29 kaiken kaikkiaan) julistettiin ylioppilaiksi ja "sen merkiksi he painoivat ylioppilaslakin päähänsä". Hienosti sopii yhteen suomalaisuuden  ja koulutyönsä päättävien juhla.                                          Aikaisemmin viikolla (tiistaina) bussilastillinen abiturientteja osallistui Studia-messutapahtumaan Helsingissä. Tässä lastataan oppaita opettajakoulutuksen tiskiltä. Hirvittää ihan tämä mahdollisuuksien moninaisuus!

Ensin muuta ja lakkiaisjuhlan kuvat lopussa.







 Studiasta jää monenmoista ajateltavaa. Yksi mukanaollesista totesi: "Nyt on vielä enemmän sekaisin kuin ennen tätä." Opon mielestä on hyvä, että miettii ja vertailee vaihtoehtoja, on vähän sekaisin. Ehkä aiemmin tehtyä suunnitelmaa pitää tarkistaa - onko se sittenkään mun juttu? - tai ajatus opiskelemisesta jossain muualla kuin pääkaupunkiseudulla alkaakin kiinnostaa.



Hienoa törmätä esittelyständeillä myös LiLun entisiin alumneihin. Miksi Lappeenranta voisi olla hyvä vaihtoehto opiskella kemiaa?





Ope-huoneessa päästään oikeaan joulun tunnelmaan kun Maila tulee pitämään myyjäisiä. Ihania käsitöitä, itsetehtyjä mehuja, hilloja ja kuivattuja sieniä. Puhumattakaan perinteisistä sukista ja lapasiata! Jokaiselle jotain pientä pukinkonttiin varattavaksi.
 Ennen juhlaa harjoitellaan. Airuet ovat saaneet nauhansa ja ylioppilaan puhetta treenaa Alisa (kuvassa vielä ilman lakkia).


 Hienosti soi: Paula ja Rene, Täällä Pohjantähden alla.
Arvon mekin ansaitsemme Suomen maassa suuressa. SibA Folk Big Band.

Prauda, Juteini. Leenalle kiitos linkistä!

Kuoro ei meinaa mahtua lavalle! "Ain´t Nobody" (säv/san Wolinski, sovitus Anu T-B). Linnankosken lukion kuoro, Miika betbox ja Antti kitara.

Vapauden viesti välitettiin eteenpäin abeilta toisen vuosikurssin opiskelijoille.


Hieno juhla! Erityinen kiitos tänä vuonna rehtori Kaisalle, joka ruuvasi tehokkaasti juhlayleisön puntaroimaan tämän ajan suomalaisuutta, epämukavuutta, selviytymistä ja kohtaamisia. Emme elä itsestäänselvyyksien maailmassa. Aika muuttuu, tilanteet muuttuvat. Sitokykyä koetellaan monissa kohdin. Kun olemme avoimia kuuntelemaan, ymmärtämään ja kohtaamaan teemme lukiostamme, Suomestamme ja maailmastamme rahtusen paremman.

Onneksi olkoon uusille ylioppilaille ja sunnuntaina 98 vuotta täyttävälle Suomelle!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti