Olen Tanja Jyrkkämäki Loviisasta. Ammatiltani olen sairaanhoitaja.
2. Onnittelut kevään uudelle ylioppilaalle. Miltä nyt tuntuu?
Kiitos paljon! Tuntuu todella mukavalta. Varsinkin kun sain hoidettua tämän näin vauhdilla pois alta. =)
3. Mistä sait kimmokkeen lähteä opiskelemaan ja tekemään yo-tutkintoa?
Olen aikoinani jättänyt lukion kesken (lähdin sairaanhoitaja -kouluun) ja olen jo pitkään haaveillut käyväni joskus sen loppuun. Viime syksynä näin sellaista unta, että olin ylioppilaskirjoituksissa ja kuin tilauksesta huomasin seuraavana päivänä Vartti -lehdessä Linnakosken lukion aikuislinjan "mainoksen". Lähetin sitten lukion opolle s-postia ja sovittiin tapaaminen. Opon reippauden ja kannustuksen ansiosta istuin jo seuraavalla viikolla lukion iltalinjalla. Opon kanssa tehtiin heti kirjoitussuunnitelma. Silloin päätin, että nyt hoidan tämän kunnialla loppuun. Myöhemmin päätin vielä repäistä ja yrittää kirjoittaa kaikki aineet kerralla.
Olen huomannut, että minulle on tullut aina tietyin väliajoin innostus opiskella jotain. Sairaanhoitajaksi valmistuin jouluna 1993. Kasvatustieteen apron luin reilu kemmenen vuotta sitten. Kuusi vuotta sitten kävin hygieniahoitajan erikoistumisopinnot ja nyt tämän.
4. Millaista on ollut olla lukiolainen aikuisena?
Mielenkiintoista, vaikkakin vähän outoa. Muutoksia on tapahtunut paljon. Esim. äidinkielessä uutta on tekstitaito, mistä minulla ei ollut hajuakaan kun tulin. Hyvän opettajan ansiosta opin kuitenkin suurinpiirtein ne asiat.
5. Onko aikuisena opiskelemisessa ollut hyviä / huonoja puolia?
Hyviä puolia: Elämän kokemuksesta on hyötyä. Samoin ammatista, mm. terv.tiedon kirjoituksissa. Oma motivaatio on aivan toista luokkaa nyt kun nuorena. Asenne on ollut nyt kohdallaan.
Huonoja puolia: Aika on ollut kortilla, kun olen ollut töissä koko ajan ja välillä työpäivät ovat olleet kiireisiä. On ollut ajoittain raskasta ajaa töistä suoraan Porvooseen kouluun. Olen myös unohtanut kaikki yli kaksikymmentä vuotta sitten lukiossa opitut asiat ja jouduin osittain "aloittamaan alusta". Toisaalta elämänkokemus on varmaan paikannut näitä aukkoja?
6. Olet tehnyt töitä koko yo-kirjoituksiin valmentautumisen ajan. Miten työ, vapaa-aika, opiskelu ja perhe on saatu sovitettua yhteen.
Rankaa on välillä ollut. Mutta kuitenkin helpompaa kuin olin kuvitellut. Lukeminen on tietysti jäänyt vähemmälle ajan puutteen vuoksi. Perhe; mies ja lapset; on kannustanut hyvin. Lapsista (15- ja 13-vuotiaat) oli ensin huvittavaa, että äiti on lukiossa. Mies on joutunut tekemään paljon enemmän kotitöitä ja onkin suoriutunut hienosti. Hän on oppinut laittamaan erittäin hyvää ruokaa. Samoin työkaverit ja ystävät ovat tukeneet ja uskoneet minuun enemmän kuin minä itse. Kirjoituksiin olisi varmasti pitänyt lukea enemmän, mutta hyvin selvisin kuitenkin. Mies kyllä kerran sanoi, että jos tuolla lukemisella pääsee ylioppilaaksi, niin ihme on!
7. Miten ylioppilaskirjoitukset sujuivat? Oliko kirjoittamisessa jotain jännittävää tai yllättävää?
Ihan hyvin ne sujuivat (C, M, M, E). Yllätyin itsekin tuloksistani. Tavoitteeni oli vaan päästä läpi. Oli ihan positiivinen kokemus. Eniten jännitin matematiikkaa, koska en ehtinyt käydä matematiikan kursseista kuin pari ennen kirjotuksia. Päätin silti yrittää kirjoittaa kaikki kerralla. Olin varautunut uusimaan syksyllä matikan ja luulinkin saavani lakin vasta silloin. Sen takia matikan M-arvosana tuntuu minusta melkein L:ltä. Terveystiedon arvosanasta (E) olen myöskin erittäin iloinen. Ammatistani oli siinä hyötyä samoin kun elämänkokemuksesta.
8. Onko tulossa suuret ylioppilasjuhlat?
En ollut aluksi edes varma pidänkö juhlat. Sitten päätimme kuitenkin perheen kanssa järjestää ne. Samalla voimme juhlia lasten kesäloman alkamista. Poika pääsee yhdeksänneltä ja tyttö kuudennelta luokalta. -Siinä vasta onkin aihetta juhlaan! Meille tulee mieheni ja minun sisarukset perheineen ja vanhempamme, työtoverini sekä parhaimmat ystäväni perheineen. On hienoa aloittaa kesä läheisten ihmisten kesken; siksi haluan pitää juhlat. Samalla voin kiittää kaikkia kannustuksesta ja tuesta. Ilman perheen ja ystävien tukea tästä ei olisi tullut mitään. Moni ystäväni soitteli ja eli mukana kaikkien näiden kuukausien ajan. Nämä juhlat ovat kesän, perheen ja ystävyyden kunniaksi!
9. Miten opintosi jatkuvat tulevaisuudessa?
En tiedä vielä yhtään. Katsotaan keksinkö joskus jotain...
10. Miten haluaisit kannustaa niitä, jotka miettivät lukio-opintojen aloittamista tai jatkamista aikuisena?
Kannattaa todellakin! Opon juttusille vaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti