1. Miten sinusta tuli opettaja?
Minusta tuli opettaja tietoisena valintana. Olin jo esikouluikäisenä järjestänyt taloyhtiömme pienemmille lapsille koulua. Koska en saanut talonyhtiön kerhohuonetta käyttöön, niin järjestin koulua kotonamme. Kutsuin lapset henkilökohtaisesti kutsukorteilla, ikään kuin syntymäpäiville. Olin myös innokas opettamaan kuusi vuotta nuorempaa veljeäni lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan.
Myöhemmin lapsuudessa ja nuoruudessa minulla oli muitakin haaveammatteja, mutta opettajuus pompahti myöhemmin uudelleen esiin. Pääsin yliopistoon heti lukion jälkeen ja suoritin ranskan, englannin ja opettajan pedagogiset opinnot nopeasti, mutta valmistuminen vei aikansa.
Myöhemmin lapsuudessa ja nuoruudessa minulla oli muitakin haaveammatteja, mutta opettajuus pompahti myöhemmin uudelleen esiin. Pääsin yliopistoon heti lukion jälkeen ja suoritin ranskan, englannin ja opettajan pedagogiset opinnot nopeasti, mutta valmistuminen vei aikansa.
Opettajana tein ensimmäiset pisimmät, lukuvuoden kestäneet, määräaikaisuuteni alakouluissa. Sittemmin olen työskennellyt myös yläkouluissa, mutta tämä on ensimmäinen pitkäaikainen kokemukseni lukiosta. Kyselen neuvoja ja vinkkejä kollegoiltani, jotka onnekseni ovat mukavia, ystävällisiä ja auttavaisia. Mainittakoon, että ensimmäisenä kokonaisena työvuotenani opetin erästä tämän lukion abia, kun hän oli kuudesluokkalainen. Tällaiset oppilaiden/opiskelijoiden jälleennäkemiset ovat mieluisia!
2. Tiesitkö lukioikäisenä mikä sinusta tulee isona?
Kyllä minulla varmasti lukioikäisenä selvä suunta oli ainakin ranskan opiskelun suhteen. Tosin pohdin vielä yliopisto-opintojen aikana muitakin vaihtoehtoja ja hain muualle opiskelemaan. Pyrin ja olisin lukion jälkeen päässyt myös muusikon ammattikoulutukseen, mutta en halunnut musiikista ammattia.
Nykyisin moni joutuu vaihtamaan ammattiaan ennemmin tai myöhemmin joko omasta halusta tai pakon edessä. En ole varma, tulenko koko aikuisuuteni toimimaan opettajana, mutta tähän asti olen nauttinut ammatistani suuresti, vaikka ensimmäiset vuodet ammatissa ovatkin olleet työntäyteisiä.
3. Millaisista asioista olet kiinnostunut / mitä harrastat?
Olen kiinnostunut monenlaisista asioista, mutta aika ei riitä kaikkeen. Lukio- ja opiskeluaikana saatoin rentoutua muun muassa lukemalla isäni lääkärialan lehtiä tai tiedejulkaisuja. Olen harrastanut musiikkia alakouluikäisestä. Huilun soitossa olen suorittanut tutkintoja, mutta nykyisin soitan lähinnä pianoa, sillä sitä soittaessa voin samalla laulaa. Opettelin myös jossakin vaiheessa soittamaan kitaraa, mutta sitten annoin kitaran veljelleni lahjaksi.
Lapsuuden perheessäni urheiltiin paljon yhdessä ja urheilu on kuulunut elämääni. Olen ratsastanut, pujotellut kilpaa, yleisurheillut, tanssinut, jumpannut, lenkkeillyt ja pelannut sulkapalloa ja ultimatea. Ainoastaan myöhäisellä iällä aloittamassani ultimatessa saavutin edes jonkinlaista menestystä SM-tasolla (vain koska laji on niin pieni ja joukkueeni oli hyvä).
Nykyisin on hyvä, jos pystyn edes kerran viikossa harrastamaan jotakin liikuntaa. Siihen päälle sitten hieman hyötyliikunta pyöräilemällä tai kävelemällä. Entiseen työpaikkaani pyöräilin ympäri vuoden, mutta nyt minun on käytettävä autoa, sillä työmatkani Uudenmaan poikki on lähes 70 kilometriä.
Jos minulla olisi rajattomasti aikaa käytettävissäni, saattaisin neuloa ja leipoa enemmän. Liikun myös mielelläni metsässä suunnistaen tai marjoja tai sieniä poimien. Viime viikonlopun saldona kotiin tuomisina oli puolukkaa, kantarelleja ja herkkutatteja. Mustatorvisienet ja haaparouskut annoin sukulaisille. Kotityöt - pyykkihuolto, ruuanlaitto, siivoaminen - vievät yllättävän paljon aikaa, mutta onneksi ne eivät ole minulle vastenmielisiä. Arjen rutiinit täytyy pitää aika vakioina, kun perheeseen kuuluu puolison lisäksi alle kolmevuotias poika. Perheemme toisen lapsen olisi määrä syntyä helmikuussa, joten suurella todennäköisyydellä joudun jättämään tämän viihtyisän lukion ja työpaikan jossakin vaiheessa tammikuuta.
4. Oletko lukenut Linnankosken teoksia?
En vielä, enkä edes ole kantanut niitä kirjastosta kotiin. Mielessäni on monia muitakin tutustumisen arvoisia kirjoja.
6. Millaisen neuvon antaisit lukiolaiselle elämää varten?
Elämä harvoin menee täysin ennakkoon suunnitellun mukaisesti, siihen mahtuu niin mukavia kuin ikäviä yllätyksiä. Siispä nauti hyvistä ja helpoista päivistä, pidä itsestäsi huolta antamalla itsellesi riittävästi myös lepoa ja pyri luomaan hyviä ystävyyssuhteita pahoja päiviä ja vaikeita aikoja helpottamaan.
Loma on nautintoa, mutta ilman arkea rutiineineen sekään ei tuntuisi samalta.
Anna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti